keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Loppuraskaus


Viimeistä viedään

Hei, en ole kerinnyt kirjoitella blogia pitkiin aikoihin omien kiireitteni takia. Kirjoitan lyhyesti tämän 3-4 kuukauden kuulumisista teille.
 
Elikkäs nyt viedään viimeisiä päin raskausaikaa  enään vähän yli 2 kuukautta aikaa kun pienen pitäisi syntyä. Meillä oli rakenneultra tuossa joulukuun aikoihin ja haluttiin tietää tietenkin kumpi sieltä tulee, niin meille tulee pieni prinssi. Me ollaan mietitty miljoonia nimiä, mutta aina se yks tietty vaan on se sopiva tähän pieneen perheeseen. 

Toissapäivänä mun ihanat vanhemmat yllätti ostamalla meille brion hoitopöydän tori.fi:stä, ne sai sen tosi halvalla ja sen mukana tuli monia leluja ja vähän ulkoiluvaatteita pojalle. 



Me ollaan ruettu valmistautumaan pienen tuloon, ollaan laitettu sänky valmiiksi ja alettu muutenki odottamaan jo synnytystä. Mulle kerrottiin ultrassa, että vauvan pää painaa suoraan kohdunsuuta että joudun olemaan vähän varovaisempi, että ei käynnisty synnytys vaan. Me tarkkaillaan ultrassa lapsen kasvuaki vähän enemmän viime kerralla kasvu oli vähän hidastunut mutta ei tarvinnut huolestua ollenkaan.
Mun pitää myös rentoutua vähän enemmän, koska tuntuu välillä niin kauhea painen tuonne alavatsaan että pitää istahtaa alas ja levähtää aina jonkin aikaa siinä sitten. Poika painaa jo yli 1120 grammaa ja arvioitiin paino arvio synnytykseen se taisi olla vähän yli 3 kiloa, että ei tule iso poika jos pitää paikkansa mutta sen näkee sitten!

Mulle on ollu vähän tämä odotus aika vaikeampaa kun luulin. Kaikki paino mitä mulle on tullu niin on kertyny vaan eteenpäin, niin mulla on hirveitä selkäsärkyjä alaselässä ei pysty oikein nukkumaan hyvässä asennossa enään ollenkaan. Poika liikkuu aina hullunlailla kun oon rupeamassa pitkälleen ja rauhottumaan nukkumaan, niin silloin aina alkaa kauhee hulapaloo mahassa.

Me ei malteta odottaa että tää 2 kuukautta menis, me ollaan jo tosi malttamattomia. Pitää kirjoittaa vähän useammin blogia, mutta niinkuin alussa kerroin en ole kerennyt oikein kirjoittamaan, meillä pelleili netti ja tietokone jonkun aikaan niin siihen tyssäsi kirjoittaminenkin vähäksi aikaa, mutta nyt kirjoitin pitkästä aikaa teille.

torstai 20. marraskuuta 2014

Raskaus

Hei kaikki!


Olen Roosa ja oon 17 vuotias, oon tulossa teiniäidiks nytten huhtikuun 29 päivä. Sain tietää että oon raskaana joskus ennen mun synttäreitä elokuussa, sehä oli mulle vähän pieni shokki kun oon kummiski vasta nuori, mutta sitten mä lepyin siihen ajatukseen että musta tulee äiti nuorena. 
No mä en uskaltanu kertoa mun omille porukoille päin naamaa mä pelkurina lähetin viestin mun äitille kun ne oli lähteny mökille, lähetin vaan äitille että ei vihais mua kun oon raskaana, mutta tyhmä mää ei mun porukat vihaa mua sen takia. 

Syyskuussa mä lopetin koulun kesken, mä en nähny siinä mitään järkeä, mulla oli niin pahat alkuraskauden oireet, niin jäin pois koulusta. Nyt mä oon niinku tähä marraskuuhun asti kököttäny vaan kotona ja käyny välillä töissä ja nytten mä haen vanhainkotiin töihin ennenkun mä jään äitiyslomalle.

Mulla on nytten rv 17+2 ja ootan tosi innolla nytten 15. joulukuuta on rakenneultra niin saa tietää kumpi sieltä tulee tyttö vai poika 
Mä menin lapsen isänkaa kihloihin 16.10.2014, me muutettin vasta äskettäin uuteen kotiin, vähän isompaan mutta kaksioon joka on just sopivan kokonen meille kaikille, Mun oma perhe asuu mua tosi lähellä jolta saan tukea tähän asiaan.




Mulla oli alkuraskauden aikana aivan hirveä paha olo koko ajan kaikki kuvotti mua, kaikki hajut ja entisen mieleiset herkut ei enää mee alas ollenkaan. Mä olen onnellinen tästä raskaudesta, se sai mut tajuamaan että nyt pitää rauhoittuu eikä juoda joka viikonloppu. Mä poltin ennen raskautta ja lopetin samantien kun sain tietää, että ootan sehä oli tosi "vaikeeta" mitä oon niin väittäny, mutta ei se nyt niin vaikeeta ollukkaan, nyt mietin vaan oman lapsen parasta ja kihlatun. 
Oon ostanu jo kaikki vaunut, pinnasngyn jne...
kaikki löyty niin halvalla paitsi vaunut, niin oli pakko ostaa kun löyty sopivanlainen.

Nyt tässä ei ole kun vain odotettavissa että saisi oman "ahmatin" syliin ensimmäistä kertaa, sitä hetkeä en malta odottaa <3